Tee se itse

JOHDON SUURESTA vastuusta puhutaan paljon: pitäisi motivoida selkeämmin tavoittein, antaa kehittävää palautetta, puhaltaa parempaa tiimihenkeä työyhteisöön. Mutta mikä on yksilön omavastuu työelämässä? Tähän lehteen haastateltu yritysmaailman monitaituri MARKO PARKKINEN korostaa, että jokaisen tulisi säännöllisesti pysähtyä miettimään omaa työtään: mitä tekee, miksi ja miten. Parhaatkaan valmennusohjelmat tai kehityskeskustelukäytännöt eivät pohdi sitä puolestamme.

JOS URAKEHITYS vielä parikymmentä vuotta sitten usein tapahtuikin vailla kummempaa suunnitelmallisuutta, nyt pelin henki on toinen. Menestyksenjanoisen ammattilaisen täytyy olla selvillä omista kyvyistään ja tavoitteistaan ja osata kommunikoida ne myös muille. Kehityksen toivottua suuntaakin on hyvä pohtia: eteneminen ei välttämättä tarkoita nousemista yhä suurempien joukkojen johtajaksi, vaan oma paikka auringossa saattaa löytyä vaikka vaativampien asiantuntijatehtävien tai yrittäjyyden parista. Myöskään aiempien tekemisten tai koulutustaustan ei tarvitse antaa kahlita urasuunnittelua liikaa, kuten sijoitusanalyytikoksi päätyneen tekniikan lisensiaatti KATJA KEITAANNIEMEN tarina osoittaa.

TYLSÄSTÄ TAI EPÄMOTIVOIVASTA työstä voi aina hakeutua toiseen, ja työpaikan ilmapiirikin taitaa olla yhteydessä siellä pyörivien tyyppien omaan asenteeseen. ”Menestynyt ihminen on sellainen, joka on saavuttanut jonkin oman tavoitteensa”, toteaa eräs lukiolainen T-Median viimekeväisessä Nuoret ja johtaminen 2010 -tutkimuksessa. Mitä sinä päätät saavuttaa seuraavaksi?

— Young Professionalsin toimitus