KATJA KEITAANNIEMI KATJA KEITAANNIEMI

Pääanalyytikko Katja Keitaanniemi vastaa myös puunjalostusyhtiöiden analysoinnista pohjoismaisella tasolla.

Tehtävänä tutkia, tulkita ja tiivistää

Osta! Myy! Sijoitusanalyytikolla pitää olla kanttia antaa vahvat suositukset. Metsäalan analysointiin erikoistuneen Katja Keitaanniemen mukaan olennaisen pelkistämisen taito kehittyy kokemuksen karttuessa.

Swedbankin pääanalyytikko KATJA KEITAANNIEMI on hyvä esimerkki siitä, että sijoitusanalyytikoksi voi päätyä monia erilaisia teitä. Useimmilla analyytikoilla on taustallaan rahoitusalan koulutus. Keitaanniemi on kuitenkin valmistunut nykyisin osana Aalto-yliopistoa toimivasta Teknillisestä korkeakoulusta, jossa hän opiskeli puunjalostuspuolella paperi- ja sellutekniikkaa ja laajensi lisensiaatin tutkinnon myötä osaamistaan myös tuotantotalouden puolelle. Vuonna 2000 Evli Pankissa avautui metsäsektorin sijoitusanalyytikon paikka, ja Katja Keitaanniemi tuli valituksi.

– Kun tutkii metsäsektoria, on erinomaisen hyvä, että tuntee tuotteet. Silloin voi puhua samaa kieltä yritysjohdon kanssa. Urapolkuni osoittaa, että TKK:sta voi päätyä varsin laajalle, Keitaanniemi huomauttaa.

Täsmennetäänpä vielä, mitä sijoitusanalyytikko tekee. Useinhan analyytikkoa haastatellaan asiantuntijana, kun sijoitusmarkkinoilla tai määrätyssä yrityksessä tapahtuu jotakin merkittävää. Analyytikko työskentelee sijoituksia tekevän tai hoitavan pankin tai pankkiiriliikkeen palveluksessa ja tutkii yrityksiä. Työn tavoitteena on muodostaa käsitys yrityksistä sijoituskohteina: onko osake yli- tai aliarvostettu suhteessa yrityksen tulevaisuudennäkymiin?

Tilinpäätökset ja muut taloudelliset raportit ovat analyytikon perustyökaluja, mutta tärkeää on myös tavata yrityksen johtoa sen strategian ja tulevaisuudensuunnitelmien selvittämiseksi. Analyysin pohjalta annetaan suosituksia sijoittajille: osta tai vahva osta, myy tai vahva myy, neutraali. Neutraalit suositukset tosin ovat Katja Keitaanniemen mielestä arvoltaan "plus miinus nolla", siis harvoin hyödyttävät ketään. Hänen mukaansa sijoitusanalyytikon täytyy ottaa rohkeasti kantaa ja esittää näkemyksiään, kunhan niille on riittävän hyvät perustelut.

Evlin pestinsä jälkeen Keitaanniemi jäi alalle ja siirtyi myöhemmin Nordeaan, mistä hänet vedettiin pääanalyytikoksi Conventum Pohjolaan. Tiimi on siitä lähtien pysynyt miltei samana, vaikka se yritysostojen ja järjestelyjen myötä työskenteleekin nyt Ruotsin suurimman pankin, Swedbankin, leivissä. Swedbank on laajentanut Suomessa toimintaansa myös osakevälitykseen ja korkovaluuttavälitykseen.

Suurennuslasin alla

Sijoitussuositusten tekemiseen käytetään monenlaista tietoa, ammattikielellä dataa.

– Sijoitusanalyytikko tutkii paitsi yritystä itseään myös sen toimialaa ja kilpailijoita. Arvioimme, onko strategiassa onnistuttu hyvin vai huonosti ja ennustamme tulevaisuutta, sitä mihin yhtiö on menossa. Työnkuvaan kuuluvat myös ylimmän johdon tapaamiset, Keitaanniemi selittää.

Tiedosta seuloutuu näkemys siitä, mihin osakkeisiin kannattaa milloinkin sijoittaa ja miksi. Sijoitusanalyytikko tekee sekä pitkän että lyhyen aikavälin katsauksia.

– Työ vaatii paljon: on oltava tutkimuksellinen asenne, mutta on myös osattava pukea viesti pähkinänkuoreen, pelkistää oleellinen. Pitää olla myös nopea ja sanavalmis, että saa kommunikoitua viestinsä. Itse näen, että mitä enemmän on kokemusta, sitä paremmin pystyy pelkistämään, Keitaanniemi sanoo.

Analyysiä rajaa varsin yksityiskohtainen numerodata, joka monessa tapauksessa puhuu puolestaan. Sijoitusanalyytikko arvioi kuitenkin pelkkien numeroiden lisäksi myös yrityksen johtamista ja yrityksessä olevaa osaamispääomaa. Näiden selvittämiseksi on osattava tehdä oikeita kysymyksiä johdolle. Myös niin sanotut heikot signaalit saattavat kertoa jotakin toimialan tulevaisuuden suunnasta.

Jos osaketta kohtaan tunnettu kiinnostus kasvaa suosituksen myötä ja sitä ostetaan, osakekurssi nousee – ja päinvastoin. Analyytikolla on siis valtaa.

– Kyllä, mutta se valta on itse otettava, itse ansaittava. Jos analyytikon omalla näkemyksellä on painoarvoa ja sijoittajat toimivat sen mukaisesti, silloin hänellä on myös valtaa vaikuttaa siihen, millainen omistajarakenne jollakin yhtiöllä on.

Sijoitusanalyytikoita myös rankataan paremmuusjärjestykseen sen mukaan, miten heidän ennusteensa toteutuvat. Kaikki puhuvat ja kirjoittavat raportteja omalla nimellään.

– Sitä on tavallaan itsekin koko ajan suurennuslasin alla, Keitaanniemi toteaa.

Kun Swedbank haki syksyllä uutta sijoitusanalyytikkoa Suomessa, hakemuksia tuli sata. Istutettuaan haastateltavat piinapenkkiin Katja Keitaanniemi halusi testata nimenomaan näiden paineensietokykyä, sitä, miten pystyy pitämään punaisen langan käsissään tiukassakin tilanteessa.

Maailma reaaliajassa

"Jos analyytikon omalla näkemyksellä on painoarvoa ja sijoittajat toimivat sen mukaisesti, silloin hänellä on myös valtaa vaikuttaa siihen, millainen omistajarakenne jollakin yhtiöllä on."

Nykyisin Katja Keitaanniemen käyntikortissa lukee Senior Vice President ja Head of Research. Hän aloitti opiskelut Teknillisessä korkeakoulussa 1992, oli kesätöissä paperitehtailla ja tutkijana metsäalan tutkimuslaitos KCL:ssä. Siirtyminen yksinäisestä tutkijankammiosta Evlin avokonttoriin, jossa meklarit huusivat kilpaa, oli ensin pieni sokki. Pian meteliin tottui, ja nyt hän sanoo osaavansa suodattaa työpaikkansa äänimaisemasta itselleen oleelliset asiat. Ruotsalaiset Swedbankin johtajat ehdottivat Keitaanniemelle omaa esimiehen huonetta, mutta sellaista hän ei halunnut. Hän nauttii siitä, että saa reaaliajassa tietää, mitä maailmalla tapahtuu.

– Aamuisin käydään pohjoismaisten instituutiomeklareiden kanssa läpi uutiset ja kommentoidaan tapahtumia sekä uusimpia julkaistuja raportteja. Myöhemmin Ruotsin vähittäispankkipuolen meklareiden kanssa on toinen kokous, hän kuvaa työpäivänsä kulkua.

Nykyään yritysten kilpailukenttä on maailmanlaajuinen, joten analyytikon on nähtävä iso kuva ja yrityksen asema siinä.

– Metsäteollisuus on nyt esimerkiksi erittäin mielenkiintoisessa vaiheessa. Viimeisten 10 vuoden aikana alalla on tapahtunut suuria rakennemuutoksia. On kuitenkin suomalaistenkin etu, että alan tulevaisuus saadaan osin vaikeidenkin järjestelyjen kautta turvatuksi, Keitaanniemi sanoo.

Juuri nyt hän on varsin toiveikas suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuuden suhteen.

– Näkymät ovat positiivisempia kuin pitkään aikaan.

 

Teksti: Helinä Hirvikorpi
Kuvat:
Heli Sorjonen

^ Sivun ylälaitaan