TPalautteen paikka

Urasuuntautuneille nuorille kehityskeskustelu ei ole pakollinen paha vaan kehittymismahdollisuus. Vastaako työelämän todellisuus nuorten odotuksiin? 

Nuoret haluavat saada esimiehiltään runsaasti palautetta työstään, kertoo T-Median ja Taloudellisen tiedotustoimiston toteuttama Nuoret ja johtaminen 2010 -tutkimus. Suurimmalle osalle vastaajista kelpaa epävirallisesti muiden töiden ohessa annettu palaute. Urasuuntautuneet nuoret vaativat kuitenkin palautteelta suunnitelmallisuutta ja säännöllisyyttä, ja he pitävät kehityskeskusteluja erityisen hyvänä kanavana tämän toteuttamiseen.

Nuorten toiveet eivät yllätä aiemmin tänä vuonna julkaistun Aidosti hyödyllinen kehityskeskustelu -kirjan tekijä HENRIETTA AARNIKOIVUA. Konsulttiyritys ProTulos Oy:n toimitusjohtajana toimiva Aarnikoivu on työssään huomannut, että palaute – tai sen puute – on kuuma puheenaihe yrityksissä.

- Nuoremmat sukupolvet ovat kasvaneet palautekulttuuriin tarhasta asti, nyt he vain tuovat sen työpaikoille.  

Keskustelua keskustelun vuoksi?

Tutkimuksesta käy ilmi, että urasuuntautuneet nuoret toivovat  saavansa kehityskeskusteluissa tietoa omasta potentiaalistaan ja kehittymisestään sekä ura- ja etenemismahdollisuuksistaan. Kehityskeskustelut alkavat jo kuulua suomalaisten yritysten vuosikalentereihin siinä missä tilinpäätös ja pikkujoulutkin, mutta vastaavatko ne nuorten odotuksia? Aarnikoivun mukaan kehityskeskustelujen toteutuksen tasossa on vielä suuria eroja yritysten välillä ja jopa niiden sisällä.

- Kehityskeskustelu on kyllä erinomainen työkalu, mutta aina sitä ei käytetä kovin tehokkaasti. Keskustelun tavoitteena pitäisi olla sekä alaisen että esimiehen kehittymisen, työsuorituksen ja hyvinvoinnin tukeminen. Tämä edellyttää tosiasioihin perustuvaa ja uskottavaa palautetta, pelkkä molemminpuolinen "ihan kiva" ei hyödytä ketään. 

Kehityskeskustelu ei ole terapiaa

Pinnallinen jutustelu ei riitä kehityskeskusteluksi, sillä tarkoituksena on päästä arkipuhetta syvemmälle aiheeseen. Se taas ei onnistu ilman oikeaa asennetta.

- On tärkeää olla avoimella mielellä, antaa keskustelulle mahdollisuus, Henrietta Aarnikoivu teroittaa. Hän suosittelee yrityksille teemarungon laatimista kehityskeskusteluiden tueksi ja itse keskustelujen dokumentointia. Ohjeista ja muistiinpanoista ei kuitenkaan saisi tulla itsetarkoitus, vaan keskustelun toteutuksen ja sisällön tulisi joustaa tilanteen mukaan. Tavoitteena tulee olla esimiehen ja alaisen välinen vuoropuhelu, aito dialogi, ei yhteinen lomakkeentäyttötuokio. 

Aarnikoivun mukaan kehityskeskusteluun kuuluu kaikki mikä vaikuttaa yksilön työsuoritukseen. Onko sitten jotain, mistä kehityskeskustelussa ei pitäisi puhua?

- Kehityskeskustelu ei ole terapiaistunto. Työhön vaikuttavia yksityiselämän asioitakin voidaan toki käsitellä, mutta niiden puiminen ei voi olla kehityskeskustelun ainoa sisältö. Lisäksi yleisen näkemyksen mukaan palkkakeskustelulle tulisi määritellä oma aikansa ja paikkansa. Näin turvataan se, ettei kehityskeskustelu leimaannu pelkästään neuvotteluksi palkasta.  

Hyöty irti hyvällä valmistautumisella

Monen huonon kehityskeskustelun taustalla on heikko tai olematon valmistautuminen. Keskusteluun ei voi mennä takki auki, vaan sekä alaisen että esimiehen täytyy varata aikaa tulevan tapaamisen suunnitteluun jo etukäteen. Palautteen antaminenkin onnistuu usein rakentavammin, kun siihen on ehtinyt valmistautua. 

Henrietta Aarnikoivun mielestä hyvä kehityskeskustelukäytäntö on koko yrityksen asia.

- Organisaatiolla pitää olla yhteinen näkemys siitä, mitä kehityskeskustelu tarkoittaa ja mihin sillä pyritään. Ei ole järkevää olettaa, että esimerkiksi vasta taloon tullut tai nuori työntekijä automaattisesti tulkitsisi kehityskeskustelujen idean samalla tavalla kuin yrityksen johto. Kattava viestintä ja valmennus kaikilla organisaatiotasoilla on todella tärkeää. 

T-Median ja Taloudellisen tiedotustoimiston Nuoret ja johtaminen 2010 -tutkimukseen vastasi keväällä yli 3000 iältään 17-29-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea. Tutkimus toteutettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. 

 

Teksti: Riikka Nuutinen

 

^ Sivun ylälaitaan